Luenko kreikaksi?

En lue kovin paljon tekstejä kreikaksi. Tietysti kun olen kotona, Kyproksella, kyllä joskus mahtaa lukea joku tyhmää aikakauslehteä mutta ei mitään enemmän. Siihen ei auta sitä, etten pidä kreikkalaisesta kaunokirjallisuudesta. Eli myötään että olen todella huono äidinkielen lukija.

Lukemisesta vierailla kielillä...

Suomeksi luen ihan mitä vaan: Seiskasta Ellen-muotilehteen, ja sitten Juha Vuorisen teoksista, Hesariin. Ranskan kieli on minun varsinainen urheilu-kieli, eli kun luen urheilu-uutiset luotan aina samaan ranskalaiseen nettisivuun. Ja Englanniksi luen kaikki mitä joku voisi kuvitella (valitettavasti myös tieteellisiä artikkeleita…)  

Mitä teksti voisi olla?

No mun mielestä teksti on kokonaisuus, jolla on selkeää alkua, keskikohtaa ja loppua. Nämä kolme ominaisuutta ovat jokaisessa tekstissä, riippumatta tekstin tyylistä, tarkoituksesta tai laadusta. Tekstejä voidaan tietysti erottaa perustamalla tekstin tavoitteeseen. On olemassa tekstejä joilta löytyy tietoa, joiden kautta kerrotaan jonkun tarinan tai joissa kulkee joku ajatus, mielipide tai tunne. Jossa tapauksessa musta tuntuu että ohjeet tähän tehtävän eivät muodosta tekstin, sillä ne eivät mitenkään liity johonkin loogisuuden.

Merkittyksellinen kokemus lukemisesta oli kun...

Ranskan kielen opiskelijana minun oli pakko suorittaa muutamia korkeantasoisia tenttejä. Siihen valmistauduttiin lukemalla tieteellisiä tekstejä sellaisilta lehdiltä kuin esim. Nature. Sen ansiosta opin monta vaikeaa lauseen rakennetta ja laajaa tieteellistä sanastoa. Toisaalta, kun muutaman vuoden jälkeen muutin Ranskaan opinnoiden vuoksi, huomasin yllättäen että en pystynyt ymmärtämään heti mitä oli kirjoitettu tavallisissa julkaisuissa, koska sanasto oli minulle melkein täysin tuntematon. Se oli merkityksellinen kokemus sillä ymmärsin kuinka monta erilaista ”pikkukieltä” yksi varsinais-kielellä voi olla. Se ero niiden ”pikkukielin” välillä voi olla niin iso, ettet välttämättä ymmärrä heti kaiken; sinun pitää ensin tottua jokaiseen ”pikkukielen” sanastoon ja kirjoittamis-tyyliin.

Vaikea?

Suomeksi lukeminen voi joskus olla vaikeaa sen takia että tietysti en osa vielä kaiken. Kun olen väsynyt tai teksti ei kiinnostaa minua yhtään, usein kaikki menee aika pieleen. Esimerkkiä voin antaa runsaasti, mutta pääasia on se, että joskus – onneksi ei aina – lukeminen suomeksi ei suju!

Hauska? 

Kyllä viihdyn kun luen ranskan kieltä koska ennen kaikkea rakastan sitä J En voi ikinä ylistää sen tarpeeksi; musta tuntuu että tekstit ranskan kielellä virtaavat ja kaikki lauseet ovat täydellisesti ja luonnollisesti astuneet toisten perään. Muuten, tärkeitä aikakauslehtiä kuten ”France Football” ja ”Le Nouvel Observateur” ovat julkistaneet ranskan kielellä eli osata lukea niitä tulee eduksi.

Hyviä syitä lukea suomeksi ja englanniksi:

A)    Kun luen suomeksi, musta tuntuu että: ”Ohoh, nyt minä vihdoin tajuan mitä Suomessa tapahtuu!”. Eli mitä jos en osannut lukemaan suomeksi yhtään mitään? No luulen että kyllä mä voisin elää Suomessa ilman ongelmia, mutta silti en olisi ikinä voinut liittyä todelliseen suomalaiseen elämään. Eli musta tuntuu että suuri askel kohti Suomen yhteiskunnan ja suomalaisten elämäntavan ymmärtämistä suoritetaan lukemalla ajankohtaisia tekstejä suomeksi.

B)    Englanti on minun akateeminen kieli, eli se tarkoittaa sitä että siihen mahtuu kaiken: kurssikirjoja, hirveitä artikkeleita, jne.  Mutta onneksi lantilla on kaksi puolta: se on myös minun kaunokirjallisuuden kieli, ja silloin nautin lukemisesta.

Omasta lukustrategiasta...

Minun omasta lukustrategiasta voin sanoa että kai sellainen juttu ei ole olemassa. Jos minulla on kiire voin lukea vain otsikot, tai päinvastoin jos aikaa riittää ja myös teksti kyseessä on kiinnostava, mun tekee mieli keskittymään täysin siihen ja etsimään kaikki tuntemattomia sanoja sanakirjasta. Siinä tapauksessa käytän ainoastaan MOT sanakirjaa: nopea, hauska, ja melkein aina luotettava!