Tällä hetkellä valitan aika paljon siitä, että opinnot ei sujuu ja että sen gradun tekeminen on pelkästään tuskaa, ei mitään hyvää eikä hyödyllistä. Mutta sen pettymyksen takana, voin todistaa että kaikki opinnot menee hyvin ja valmistun piakkoin maisteriksi.
Nyt täytyy miettiä ”mitäs sen jälkeen”? Haluaisin jäädä Suomeen sillä tunnen itseäni onnelliseksi täällä ja ei ilman syytä: miltään muualta et voi löydä niin lämmin saunamakkaraoluttahiihto rakastavaa porukkaa vaikka jos ulkona on kakskytviis astetta pakkasta. Tunnelma Suomessa on, yksinkertäisesti sanottu, mahtavaa. Mutta Suomi varmasti menettää osan sen taikasta jos yks juttu joutuu puuttumaan: kolme kirjainta. T Y Ö.
Mitä jos biomekaniikan maisterina mulla ei ole mitään mahdollisuksia olla työllistänyt? Tai mitä jos mä löydan töitä jossa en viihdy? Ikäviä kysymyksiä. Vastauksen ensimmäiseen kysymykseen kyllä voisi keksiä ne 8,5 % Suomessa olemassa työtöntä. Vastauksen toiseen kysymykseen saattaa tietää paljon enemmän ihmisiä – kai melkein koko maan työntekijät.
Joku voisi sanoa mulle: ”Älä stressaa, hymyile vaan!” Noh kyl mä hymyilen ja onneksi minä ja stressi ei ole niin hyviä ystäviä (purkan stressiä tehokkaasti treenämällä). Mutta ”valitettavasti” mä olen ajatteleva henkilö joka mietti joskus tulevaisuutta ja pelkää että ellen löydän jonkinlaisen työn, Suomi ei mahdu tulevaisuuteen. Syistä joista mä en edes itse ymmärtää mutta tietysti tunnistan, en tahdo palaamaan Kyprokselle – ei vakituisesti.
Mutta ainakin lomaa varten haluaisin kyllä hypätä koneeseen ja siirtyä lämpimempään keliin. Kuka voisi siitä kieltäytyä, kun Suomessa on nyt niin hirveästi kylmää?
Jos kone ei löyty helposti, saunakäynti ei ole muuten yhtään huono idea. :)
Alla olevasta kuvasta voitte ihalla oman ratkaisun pakkasta vastaan: hiki virtaa ensimmäisestä minuutista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti